Kasvinviljely

Henttalan mailla viljellään tänä päivänä leipävijaa, rehuviljaa ja heinää. Yli kolmas-osa viljellystä pinta-alasta muodostuu heinänurmesta ja laidunmaasta. Viljelykierrossa nurmea pidetään 3-4 vuotta. Eläinten rehu tuotetaan kokonaisuudessaan omalla tilalla. Lisäksi olki otetaan talteen eläinten kuivikkeeksi.

Peltojen ravinnetasapainon kannalta karjanlanta on suuressa roolissa. Karjanlanta parantaa myös maan rakennetta, joten ravinteet ovat helpommin kasvien käytettävissä. Karja laiduntaa noin 5kk vuodesta, jolloin karja lannoittaa itse laitumensa. Talven lantavarastot levitetään viljapelloille pääosin keväällä ennen kylvöä. Rehuntekoa, puintia ja viljan kuivatusta tehdään myös jonkun verran rahtityönä.

Jo vuonna 2001 tilalle tehtiin maiseman- ja luonnonhoitosuunnitelma Uudenmaan Maaseutukeskuksen toimesta. Tilan maista osa on ns. perinnebiotooppeja. Perinnebiotoopit ovat perinteisen maatalouden muovaamia luontotyyppejä, joita ovat muun muassa niityt, kedot, hakamaat ja metsälaitumet. Pitkäaikaisen laiduntamisen tai niiton myötä on perinnebiotoopeille kehittynyt ainutlaatuinen, monipuolinen ja arvokas lajisto, jossa tavataan niin harvinaisia kasvi- kuin eliölajejakin. Perinnemaisemat ovat olennainen osa elävää historiaamme ja niihin sisältyy paljon myös kulttuurihistoriallisia arvoja.

Valokuvat ja teksti Maria Henttala | Design Eija Storgård | Build by Cedernet.fi